Etusivu

Liisa

Autot
Juhlat
Kotiteatteri
Kuvaaminen
Sukeltaminen
Matkailu
Musiikki
Ohjelmat
Roolipelit
Ruuanvalmistus
Tietokoneet
Arkistot
Sekalainen
Sivuhakemisto

31.03.2009 Auckland-Whangarei

Heräsimme melko aikaisin aamulla ja koottuamme itsemme, kävimme majapaikan tarjoaman aamiaisen kimppuun. Nälkä oli aikamoinen, kun emme olleet koko edellisenä päivänä syöneet juurikaan mitään. Ruokatarjonta lentokentällä kun ei ollut vegaanille kovin monipuolinen... Poltsi tutustui aamupalalla rohkeasti Marmiten ja Vegemiten ihmeellisen maailmaan.

Majapaikan ystävällinen emäntä lupasi heittää meidät autovuokraamolle, joka ei ollut kovin kaukana. Kiiteltyämme ja heitettyämme hyvästit emännälle lähdimme selvittelemään papereita vuokraamon kanssa. Kaikki meni melko sujuvasti, joskin vuokraamon naishenkilö käyttäytyi välillä hieman kummallisesti. Pian istuimmekin 1.3l Daihatsu Sirionissa ihmettelemässä ”väärinsijoitettuja” viiksiä ja vaihdekeppiä. Auto oli pieni mutta riittävä ja ilmastointi takasi viihtyisyyden.

Ensimmäiseksi etapiksi otimme läheisen supermarketin, jonne selvisimme ehjin nahoin. Ajotapa ei niin paljon eroa oikeanpuoleisesta liikenteestä, mutta varsinkin aluksi pyyhkimet heiluivat ahkeraan kun vilkkuviiksi oli oikealla puolella rattia. Myös oikea käsi hapuili ajoittain vaihdekeppiä löytääkseen vain ovenkahvan.

Paikalla oli itseasiassa sekä ruokamarketti että myös eräänlainen paikallinen Hongkong. Kaikkea löytyi karvanopista kukkaruukkuun. Ostoslistalla oli virta-adaptori (eivät käyttäneetkään brittimallista virtaliitintä), pyyhe, shampoo+hoitoaine sekä ruokailuvälineitä. Löysimme tarvitsemamme: etenkin viehättävään muovisalkkuun pakattu kelta-sini-kuvioitu muovinen picnic-astiasto osoittautui todelliseksi aarteeksi. Seuraavaksi suuntasimme ruokaostoksille viereiseen kauppaan.

Marketti oli osa Foodtown-ketjua ja hyvin varustettu, ainakin näin pohjoismaalaisen silmin katsottu. Törmäsimme ensimmäiseksi itämaisen ruuan hyllyyn, josta mukaan tarttui nuudeleita, pikariisiannoksia sekä kastiketta lasipurkissa. Kierreltyämme hyllyjä huomasimme että tarjolla oli myös ihan kohtuullisesti vegaanistakin ruokaa, mukaan lukien makkaraa, leivänpäällistä, soija/riisi-juomaa sekä perinteistä tofua. Ilmeisesti olimme koostaneet melko erikoisen ostoskorin koska kassarouvakin selkeästi ihmetteli ostoksiamme...

Ajoimme Aucklandista pohjoiseen länsirannikkoa pitkin. Keskityimme ihastelemaan maisemia lähinnä vain autosta käsin yhtä lyhyttä pysähdystä lukuun ottamatta. Maisema tuntui aluksi aika kummalliselta, kuin lapsen piirustuksesta. Paikoittain oli miehen pituisia heiniä, sitten palmun näköisiä saniaispuita ja välillä taas ihan suht tavallisia mäntyjä ja kuusia. Laidunmaata oli niin alavaa kuin kumpareistakin. Aikoinaan erilaiset metsät peittivät suuren osan Uuden-Seelannin pinta-alasta, mutta nyt maisema on muuttunut kun maatalous on vaatinut yhä enemmän ja enemmän tilaa.

Useamman tunnin ajon jälkeen pääsimme vihdoin perille Waipouan kauri-metsään. Kävimme ensin lyhyesti Visitors' Centressä ja jatkoimme sitten matkaa pohjoiseen. Pysähdyimme katsomaan jättiläismäisiä, tuhatvuotisia kauri-puita. Noin 45 minuutissa kävelimme parkkipaikalta katsomaan niin neljän suuren puun yhteenkasvamaa muodostelmaa nimeltään Four Sisters sekä Uuden-Seelannin toiseksi suurinta kauri-puuta nimeltään Te Matua Ngahere (”metsän isä”). Metsä tuoksui suomalaiselta ja siellä oli ihanan rauhallista ja rauhoittavaa kulkea.

Lähdimme hitusen viiden jälkeen ajamaan Waipouasta Whangareihin. Emme halunneet matkata pimeässä, joten taitoimme matkaa rivakasti ja pysähtymättä. Saavuimmekin majapaikkaamme vähän ennen puoli kahdeksaa juuri auringon painuessa mailleen. Väsymys oli melkoinen ja nopean yhteiskeittiössä kokatun illallisen jälkeen pakkasimme tavarat seuraavaa aamua varten ja painuimme pehkuihin. Uni tuli nopeasti naapurihuoneistoista kuuluvasta melusta huolimatta.

Majoitus: Whangarei Falls Holiday Park (Ngunguru Road): kitchenette cabin (ei omaa vessaa; keittiösyvennyksessä jääkaappi, mikro ja vedenkeitin muttei vettä tai viemäröintiä) 54 nzd/yö plus petivaatevuokra yht. 2 nzd

Copyright (c) Paul-Erik Törrönen unless explicitly mentioned otherwise

Masseter koirakoulu

Vempain Publishing System