30.03.2009 Sydney-Auckland

Laskeutuminen Sydneyn lentokentälle tapahtui varhain aamulla ennen auringonnousua. Vaikka kello oli vasta kuusi aamulla, niin kaupungissa näytti olevan jo ihan kohtuullinen määrä liikennettä. Laskeutumisen aikana näkyi lentokentästä kaakkoon olevan joku isompi tulipalo.

Vaihtoaikaa Aucklandin koneeseen oli vain tunti, ja tämä hitusen huolestutti meitä jo etukäteen. Matkan aikana olimme saaneet kolme eri ohjetta ja tietoa siitä, miten matkalaukut oli hoidettu ja mitä meidän tulisi tehdä kentällä. Lähdön yhteydessä Finnairin henkilö kertoi, että matkalaukkumme hoituisivat vain Sydneyhin saakka ”automaattisesti” ja että meidän pitäisi viedä ne Australian tullin läpi itse. Meillä ei myöskään ollut boarding cardeja tälle viimeiselle lennolle.

Menimme ohjeiden mukaisesti maahantulokorteilla passintarkastuksen läpi ja jäimme odottelemaan laukkuja laukkuterminaalissa. Ja odotimme ja odotimme. Kello alkoi jo uhkaavasti lähenemään seuraavan lennon lähtöaikaa eikä laukkuja näkynyt edelleenkään. Lopulta kävimme kysymässä mikä mättää, ja saimme lopulta tietää, että laukut olivatkin jo menossa seuraavalle lennolle! Kaahasimme takaisin passintarkastukseen, jossa maahantulomme peruutettiin, ja luvattiin soittaa portille että kaksi puuttuvaa matkustajaa olisivat tulossa. Lähtöportille oli melkoinen matka ja sinne saapuessamme vartin ennen koneen lähtöä, olikin tyhjää eikä mitään henkilöstöä mailla halmeilla. Saatuamme lopulta kauempana kulkeneen vartijan tarkistamaan tilanteen meille ilmoitettiin vain tylysti, että lento oli lähtenyt. Odotetusti Liisa sai kohtuullisen raivarin tässä vaiheessa...

Ei muuta kuin transit-tiskille kyselemään seuraavaa lentoa. Meillähän oli tietenkin Aucklandissa jo sovittu, että autovuokraamo tulisi hakemaan meidät lentokentältä ja lisäksi oli myös varattu majoituspaikka Whangareissa yöksi. Tiskiltä kerrottiin, että seuraava Quantasin lento olisi 11:30, joten olisimme noin neljä tuntia myöhässä, mutta kuitenkin ehtisimme vielä vastaanottamaan auton. Soitimme aikataulumuutoksestä sekä Whangarein majoituspaikkaan että sitten Glenysille Hiking New Zealand -firmaan, jonka kautta olimme vuokranneet auton.

Transit-henkilöstöllä oli ongelmia kellon kanssa eivätkä itse tienneet oikein milloin lentojen check-in-aika oli eivätkä myöskään osanneet kertoa lennon perilläoloaikaa. Poukkoilimme sitten loungen ja tiskin välillä parikin kertaa. Tässä vaiheessa matkustustunteja oli takana yli vuorokauden verran ja pinna alkoi olla jo kireällä. Loungella istuessa oli näkymä kaakkoon, jossa varastopalosta nouseva savu näkyi edelleen hyvin.

Saimme lopulta uuden lennon varattua ja lähdimme sitten kohti porttia odottelemaan kolmisen tuntia. Tullessamme portille oli joka paikka täynnä japanilaisia, sillä seuraava lähtevä lento oli Tokioon. Kävimme hieman kauemmas istumaan, ja kohta olikin sitten kaikki Tokioon lähtijät pakattu koneeseen. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan lennon status vaihtunut näytöstä, vaan se oli edelleen ”boarding”. Tuntia myöhemmin status oli edelleen ”boarding”. Kaksi tuntia myöhemmin status oli edelleen ”boarding”. Mitään muutosta ei tapahtunut vaikka kello oli jo 11.05, jolloin meidän lennon olisi pitänyt ilmestyä näytölle ja portin olisi pitänyt olla auki.

Lopulta edellisen lennon matkustajat purettiin takaisin terminaaliin ja ilmoitettiin, että lentokentän maahenkilökunta oli tehnyt työnseisauksen ja että kaikki lähtevät lennot viivästyisivät, kunnes lentoyhtiö olisi saanut neuvoteltua työntekijäosapuolen edustajien kanssa. Mitään aikaa ei tässä vaiheessa annettu, ja matkustajia pyydettiin vain odottamaan annetuilla porteilla kunnes ilmoitettaisiin toisin. Meille myös kerrottiin, että henkilökunta etsisi käsiinsä matkustajat niin ettei kukaan jäisi lennoltaan.

Puolentoista tunnin odottelun jälkeen kysyttyämme Quantasin edustajalta saimme tietää, että meidän lentomme matkustajien pitäisi olla toisella portilla. Siellä osattiin jo kertoa, että luultavimmin työnsaajien ja yrityksen välinen sopimus olisi valmis yhden maissa, ja että sitten lentosumaa ruvettaisiin purkamaan. Vähän myöhemmin annettiin tiedotus, että lentomme lähtisi 13.30. Tässä vaiheessa soitimme sitten sekä Glenysille että majapaikkaan ilmoittaaksemme, että olisimme vasta seuraavana päivänä paikalla. Autovuokraamo oli auki vain klo 17.00 saakka, joten emme olisi ehtineet saada autoa enää (lento Aucklandiin kestää 3h ja aikaero Australian ja Uuden-Seelannin välillä on 2h). Otimme sitten pienet torkut kokolattiamatolla.

Yhden aikaan alkoikin sitten kuulutuksia tulemaan putkessa, mutta ei meidän lennollemme. Kello läheni jo kolmea, kun vihdoinkin meidänkin lentomme mainittiin. Olimme jopa oikean portin kohdalla! Pienen odottelun jälkeen hyppäsimmekin bussiin ja kohta istuimme jo koneessa. Koneessa kuulutettiin että lähtisimme ihan pian, kunhan muutama puuttuva matkustaja saataisiin vielä mukaan. Odotellessa tuli jo unikin. Ilmaan pääsimme vihdoin puoli neljältä paikallista aikaa, mikä tarkoitti, että olisimme perillä noin puoli yhdeksältä.

Lento oli melko tapahtumaköyhä ja lentokapteenin ilmoittama ”spoil you rotten” osoittautui tympeähkön henkilökunnan jakamaksi jäätelötarjoiluksi, eikä tunnelma ollut, ymmärrettävistä syistä, kovin korkealla kummallakaan puolella. Paikoiltamme ei näkynyt näytölle, joskin elokuva oli jälleen Doubt, joka oli nähty jo riittävän monesti. Matka menikin kohtuullisessa horroksessa; nukkuminen oli hankalaa, kun koneessa oli niin kylmä.

Lento laskeutui ilmoitettuun aikaan ja laukkummekin putkahtivat kuljetushihnalle. Maahantulotarkastuksessa olo alkoi olla jo melko rähjäinen ja deodorantti oli pettänyt jo kauan sitten. Päästyämme passintarkastuksen läpi huomasimme, että kentällä ei ollut minkäänlaista infopistettä auki. Soitimme sitten Rough Guiden ensimmäiseksi mainitulle B& B-paikalle, josta ilmoitettiin, että huone löytyy. Ei muuta kuin taksilla (joka ilmeisesti veloitti liikaa, mutta tässä vaiheessa ei kiinnostanut ruveta kinastelemaan hinnoista) majapaikkaan, jossa ystävällinen emäntä otti meidät vastaan ja liikoja puhelematta ohjasi meidät huoneeseemme. Suihkuun ja kun valot sammuivat, niin myös asukit.

Majoitus: Airport Bed & Breakfast (1 Westney Rd): huone kahdelle 110nzd (oma kylpyhuone; aamiainen sisältyy hintaan)