09.04.2009 Queenstown

Edessä oli pitkä ajo Queenstowniin. Lähdimme liikkeelle puoli yhdeksän maissa aamulla. Aamiainen sujui hengityksen ja kahvin höyrytessä kylmässä keittiössä. Nukkuminen oli ollut hieman katkonaista, kun sänky oli melko löysä ajaen molemmat nukkujat kylki kyljessä keskelle. Pysähdyimme muutaman sadan metrin päässä yöpymispaikasta ja kävelimme hetken rannalla, mutta yltyvä sade ajoi meidät pian takaisin autoon ja liikkeelle.

Itärannikon laakeat maisemat muuttuivat pikkuhiljaa kumpuileviksi ja sitten vuoriksi (Southern Alps). Olimme jo päivää aikaisemmin nähneet paikoittain lumipeitteisiä huippuja lännessä ajaessamme Dunediniin, mutta nyt suuntasimme suoraan länteen. Loppumatkalla köröttelimmekin sitten jo muutaman serpentiiniosuuden ennen kuin saavuimme Queenstowniin iltapäivällä. Vähän ennen Queenstownia näimme laaksossa paljon viiniviljelmiä, joita aiemmin oli näkynyt lähinnä vain pohjoisemmassa Christchurchin lähettyvillä.

Navigaattori ohjasi meidät tarkasti etukäteen varattuun B&B-paikan osoitteeseen, jossa kannoimme sitten ennätysvauhtia kimpsut ja kamppeet huoneeseen. Majoitus oli hieman tirolilaistyylisessä talossa ja oli selkeästi erittäin paljon korkeatasoisempi kuin aiemmat yöpymispaikkamme – toki hinnassakin oli paljon eroa...

Aulassa oli muutama esite jotka tarttuivat vielä mukaan ja huoneessa tutkimme niitä. Yksi näistä lupasi helvetillisiä pizzoja. Koko matkan aikana olimme käyneet vain kerran aikaisemmin ravintolassa, ja nyt olimme sen verran väsyneitä, että päätimme syödä uudelleen ulkona. Kaupungin keskusta oli vain runsaan kilometrin päässä majapaikasta ja suunnitelmassa oli ruokailun lisäksi käydä patikkareissun briiffauksessa hieman viiden jälkeen, mikä tarkoittaisi että meillä olisi noin kolme tuntia aikaa ihmetellä kaupungin menoa.

Queenstown sijaitsi laaksossa järven vierellä, ja suuntasimmekin ensin kohti rantaa. Järven vesi oli kristallinkirkasta ja Poltsilla heräsi kiinnostus josko järvelle järjestetään mitään sukellusmatkoja. Aikamme kuvattua rantamaisemia lähdimme sitten kävelemään kohti keskustaa. Matka olikin hieman pidempi ja kuljimme niemelle sijoitetun puiston ympäri. Järvellä järjestettiin jotain tapahtumia kuten ympäriajoa muskeliveneissä sekä liitovarjohinausta. Myös läheiseltä kukkulanhuipulta pääsi liitovarjoilemaan (kukkulalle pääsi köysiradalla).

Kävelimme keskustassa käyden ostoksilla mm. ulkoilu-/urheiluliikkeiden alennusmyynneissä. Mukaan tarttui Liisalle muutama pari vaellussukkia, housut, repun sadesuoja, pitkät kalsarit ja Poltsille uudet kengännauhat. Poltsi puolestaan sai sijoittaa matkarahoja levykaupassa ja hankkikin vähän matkamusiikkia. Piipahdimme odotellessa myös yksillä baarissa, jossa tiski oli tehty raudasta ja ratakiskosta. Palvelu oli erinomaista, mutta ensimmäinen kerta riitti toteamaan, ettei ainakaan paikallisesta siideristä ollut mihinkään. Söimme suunnitellusti Hells Pizzassa, joskin paikka aiheutti hieman hämmennystä toimien täysin ilman astioita ja ruokailuvälineitä. Pizzat pystyi kyllä syömään paikan päällä, mutta käsin suoraan kuljetuslaatikosta. Laatikon tyhjennyttyä siitä pystyi taittelemaan itselleen kivan pienen ruumisarkun valmiita repäisyreunoja pitkin.

Retken briiffauspaikan löytäminen tuotti hieman vaivaa, mutta onnistuimme. Kaikki osanottajat olivat paikalla ja tilaisuuden vetäjä oli nähnyt vaivaa opettelemalla kaikkien nimet ulkoa! Tilaisuus kesti noin tunnin ja kävimme siinä läpi seuraavan päivän aikataulun sekä pakkaukseen ja mukaan otettaviin tavaroihin liittyviä asioita. Otimme lopuksi firman tarjoaman lainarinkan mukaamme, ostimme alakerran liikkeestä hyönteismyrkkyä hiekkakärpästen varalta ja poikkesimme vielä kotimatkalla pienessä ruokakaupassa ostamassa vähän evästä – varmuuden vuoksi. Illalla pakkailimme tavaroitamme ja katselimme tyytyväisinä telkkaria suuresta, mukavasta sängystä käsin.

Majoitus: Chalet Queenstown (bed&breakfast) (1 Dublin Street)