Sunnuntai 1.6 Joensuu-Kuusamo

Kävin aamulla pienellä metsälenkillä koirien kanssa. Sää oli edelleen aurinkoinen ja ihana ja koirat pääsivät taas uiskentelemaan Sohvin talon nurkalla olevassa järvessä. T-paidassa tarkeni ihan hyvin jo puoli yhdeksältä aamulla.

Matka kohti Kuusamoa alkoi noin klo 10.30. Laitoin koirille takakonttiin ennen matkaa ostamani viilennyspeiton jolla Vinha ilmeisesti osittain sitten makasikin. Ilmastointi sai huutaa aika kovalla, jotta auton takaosakin pysyi riittävän viileänä. Onneksi taivas meni pilveen parinsadan kilometrin jälkeen.

Ajoa Kuusamoon oli yli 500km. Tiet olivat hyvin hiljaisia ja matkanteko helppoa. Näimme poroja muutaman kerran heti poroalueen rajan ylitettyämme. Sää kylmeni kohti pohjoista mentäessä ja lehtipuut muuttuivat vaisumman ja vaisumman näköisiksi. Kuusamon korkeudella lunta oli ojissa paikoin ja koivuissa ei ollut juurikaan edes hiirenkorvia. Lämpötila oli viiden maissa mökin avainta haettaessa +11 astetta eli melkein kymmenen vähemmän kuin lähtiessä Joensuussa. Poltsi oli vielä sitkeästi sortseissa.

Puolimatkassa alkanut sade jatkui vielä illan. Lenkillä käytäessä oli hetken poutaa, jonka jälkeen sade vielä vähän yltyi. Onneksi koirat eivät olleet moisesta moksiskaan haistellessaan villiä luontoa ja emännällä oli riittävät varusteet pitää mieli korkealla ja paikat kuivina.

Ulkoillessamme näimme kolmesti jonkin ison kanalinnun, samanlaisen jonka näimme myös autosta hetkeä aiemmin mökille ajaessa. Kanalintujen ulosteita, poronpapanoita ja monenlaisia muita eläinten merkkejä löytyi paljon. Hirven jäljetkin olin näkevinäni. Vinhaa vähän jännitti moisessa luonnossa kulkeminen. Idylli tosin katkesi paluumatkalla, kun meitä vastaan tuli hölkkäämässä ollut pariskunta kultsun kanssa. Emme siis olleetkaan yksin erämaassa...

Mökki osoittautui oikein mukavaksi, joskaan avainta hakiessamme saamamme ”palvelu” ei ehkä ollut kaikessa yksinkertaisessa tylyydessään ihan sitä mihin on itse palvelukulttuurin ympäröimänä tottunut. Olimme alunperin varanneet Villin Pohjolan kautta mökin, jota emme kuitenkaan saaneet käyttöömme myöhäisen kevään vuoksi – se kun oli puhtaasti kesämökki. Samalla omistajalla oli kuitenkin talviasuttaviakin mökkejä ja saimme varaamaamme parempitasoisen majapaikan Kitkajärven rannalta. On sähköt, telkkari ja muut nykyajan systeemit. Miinuksena aiempien asukkaiden siivottomuudesta johtuen kaikenlaista koirien mielestä mielenkiintoista ja maukasta pihapiirissä: oksennusta kuistin edessä sekä kauempana rannan tuntumassa, perkausjätteitä yms...