Etusivu

Liisa

Autot
Juhlat
Kotiteatteri
Kuvaaminen
Sukeltaminen
Matkailu
Musiikki
Ohjelmat
Roolipelit
Ruuanvalmistus
Tietokoneet
Arkistot
Sekalainen
Sivuhakemisto

4.11 Lake Baringo - Lake Bogoria - Rift Valley

Menen vielä takaisin sänkyyn aamulla ja kuutelen heräävää Afrikkaa. Puoli kuuden jälkeen kaskaat lopettavat ja jo aiemmin aloittaneeseen lintukuoroon liittyy uusia laulajia. Kuudelta nousemme ja menemme ulos. Poltsi kuvaa auringonnousua. Näemme myös krokotiilin sekä pari hauskaa rock-henkisesti huhuilevaa pöllöä. Poltsi käy vielä aamupuhteinaan asentamassa printteriä respassa.

Edellisiltana Heikki kertoi mahdollisuudesta lähteä lisämaksulliselle retkelle erääseen luonnonpuistoon katsomaan kuumia lähteitä. Päätimme Annan ja Anssin kanssa lähteä. Pienen sähellyksen jälkeen starttaamme matkaan klo 7.40 Joseph kuskinamme.

Matka kansallispuistoon sujuu vauhdilla, kiitos Josephin, Kenian arivatasen. Seutu puiston lähellä on köyhää ja liian kuivaa maanviljelykseen. Matkalla näkyy paljon savimajoja.

Kansallispuiston tiet ovat huonossa kunnossa ja eläimistä näkee, etteivät ne olleet tottuneet ihmisiin. Meidän lisäksemme emme näe kuin kaksi muuta autoa puistossa. Bongaamme strutseja, dikdik-antilooppeja, pahkasikoja ja maaoravia. Järvellä on myös runsas linnusto, mm. flamingoja ja muita kahlaajia sekä käsittämättömästi pääskysiä.

Kuumia lähteitä pääsee katsomaan ihan läheltä, sillä niille saa jalkautua. Tämän vuoksi paikalla on ikävästi merkkejä ihmisistä: pullonkorkkeja ja muita roskia. Kävijöillä on tapana kokeilla lähteiden kuumuutta keittämällä munia niissä, joten munankuoria on ympäriinsä.

Paluumatkalla Joseph ajaa ryhmämme kaksi muuta autoa kiinni ja jatkamme yhdessä Rift Valley -lodgeen Naivasha-järven lähelle. Matkalla nautimme Poltsin kanssa takapenkillä ajoittain hyvinkin kuoppaisista teistä.

Rift Valley -lodge on aiempia hotelleja selvästi parempitasoinen. Lounas terassilla on elämys sekä ruuan että maiseman osalta. Lounaan jälkeen kävelemme hieman alueella ja bongaamme pieniä papukaijoja (jonkin sortin kaijasia). Ilmeisesti huoneemme terassin lähellä on myös yhdellä koiralla pennut piilossa. Koira on hyvin saman tyyppinen kuin aiemminkin näkemämme, mutta punaisen sijaan black&tan!

Ennen illallista käymme Annan, Anssin, Minnan ja Jukan kanssa sammakkojahdissa. Sammakot pitävät todella jännää, vähän kimeähköä plupsahtavaa kurnutusta. Henkilökunnan edustaja kertoo niiden asuvan golfkentän vesiesteissä, joten menemme taskulamppujen kanssa sinne tutkailemaan. Pitkän etsinnän jälkeen löydämme yhden sammakon, joka on ääneensä nähden pieni ja vaatimaton. Kentällä on myös kaskaita, jotka ilmeisesti kaivautuvat maahan. Yritämme Jukan kanssa paikallistaa sirkkaa, muttemme onnistu.

Illallinen on yllätykseksemme menu, jossa ei ole meille mitään sopivaa syötävää. Tiheään ja runsaaseen syömiseen jo vähän kyllästyneinä yritämme ehdottaa, että istumme vain muiden seurana ja juomme jotain. Tarjoilija on järkyttynyt ajatuksesta ja käy juttelemassa kokin kanssa. Saamme salaatin ja pääruuaksi pastaa. Ruoka on hyvää ja sitä on jälleen paljon.

Paluumatkalla ravintolasta törmäämme noin kuusisenttiseen koppakuoriaiseen. Poltsi saa sen kuvattua vartijan pienellä avustuksella - koppis kun ei itse ole kovin yhteistyöhaluinen.

Yölämpötila ja peiton paksuus ovat vihdoin optimit ja tienoo on hiirenhiljainen. Nukumme hyvin, mutta heräämme kuitenkin aamulla jo viideltä, kun vielä on ihan pimeää.

Copyright (c) Paul-Erik Törrönen unless explicitly mentioned otherwise

Masseter koirakoulu

Vempain Publishing System