Etusivu

Liisa

Autot
Juhlat
Kotiteatteri
Kuvaaminen
Sukeltaminen
Matkailu
Musiikki
Ohjelmat
Roolipelit
Ruuanvalmistus
Tietokoneet
Arkistot
Sekalainen
Sivuhakemisto

1.11 Helsinki-Amsterdam-Nairobi

Lento lähtee klo 6.15, joten aamuherätys on melko aikainen. Taksia joudutaan odottelemaan hyvä tovi. Kun se vihdoin saapuu, ei se ajanutkaan pyynnön mukaisesti rapun eteen, vaan jää alas kääntöpaikalle. Kannamme laukkuja sateessa ja hyvin veltto nuori taksimies hädin tuskin jaksaa itse nousta autosta ulos avaamaan takakonttia, kamat saamme toki itse nostella takaluukkuun...

Aamuruuhkan ollessa vielä kaukana, ei matka lentokentälle kestä kauaa. Hämmästykseksemme pääsemme kävelemään suoraan jonottamatta ensin check-inniin ja sitten vielä läpi turvatarkastuksen. Taksin odottelu kesti kauemmin kuin koko prosessi lentokentällä!

Koneenvaihto Amsterdamissa on melko sujuva ja matkalla Afrikan mantereelle näemme pari elokuvaa, Simpson-leffan sekä uusimman Potterin.

Viisumien hankinnassa Nairobin kentällä on hieman häslinkiä, joka jatkuu vielä kun yritämme matkatavaroidemme kanssa tullista läpi. Kenialainen byrokratia on todellakin elossa ja voimissaan. Kaikkialla halutaan antaa kuitteja, leimata niitä ja kerätä pois.

Pimeä on laskeutunut hyvissä ajoin ennen meidän myöhäistä saapumistamme, joten ensitapaaminen Kenian kanssa on aika musta. Tapaamme safarikuskimme Francisin, joka tervehtii meitä untuvatakkiin pukeutuneena. Me olemme jo terminaalissa riisuneet lentokoneessa tarvitut pitkähihaiset, koska suomalaisen mielestä sää on melko lämmin ja erityisesti kostea. Nairobissa sataa tihuttaa, kuten ajankohtaan kuuluukin.

Meidän pikkubussiimme valikoituu laajimman ikähaarukan seurue: meidän lisäksemme autossa on tamperelainen nuoripari Anna ja Anssi sekä turkulaiset eläkeläissiskokset Marika ja Britt-Marie. Nuorimman ja vanhimman ikäero lienee nelisenkymmentä vuotta.

Francis luotsaa meidät varmoin ottein hotellille noin 45 minuuttisen matkan päähän. Vasemmanpuoleinen liikenne hämmentää meitä matkustajia eikä vaikuta ihan siltä, että kaikki kuskitkaan tietäisivät kuka on väistämisvelvollinen kiertoristeyksissä. Yhtä kaikki matkanteko on sujuvaa ja jopa turvallisen tuntuista.

Huoneet saatuamme käymme baarissa läpi seuraavan päivän ohjelman ja menemme nukkumaan. Peitto on aika ohut ja Liisalla on yöllä kylmä. Heräämme aamulla kuuden maissa, kun autot ja ihmiset lähtevät kaduilla liikenteeseen.

Copyright (c) Paul-Erik Törrönen unless explicitly mentioned otherwise

Masseter koirakoulu

Vempain Publishing System