Hurja
Vinha
Capella
Donna
Liisa
Artikkelit
Kuulumiset
Ruoka
Linkit


Kuntoilun perusteet

Voima- ja kestävyysharjoitteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: kesto (pitkäkestoinen suoritus), nopeus (kyky ylläpitää nopeasti saavutettu kova etenemisvauhti lyhyen ajan tai kyky saavuttaa räjähtävä voima nopeasti) ja maksimiteho (suurin mahdollinen suoritus).

Harjoittelu edellyttää, että koiralla on jo riittävä fyysinen peruskunto. Keskenkarvuista nuorta koiraa ei saa harjoittaa fyysisesti liikaa, vaan systemaattiseen treeniin voidaan ryhtyä vasta aikuisen koiran kanssa. Harjoittelussa tulee muistaa kohtuus ja rakentaa harjoitteluohjelma alkamaan tarpeeksi varovaisesti ja huolehdittava koiran palautumisesta. On kuitenkin tärkeää nostaa vaatimustasoa jatkuvasti, sillä muuten koiran kunto ja elimistö ei kehity.

Voimaharjoituksia

Kestovoima on voimaharjoitteista helpoiten toteutettavissa. Sellaisia harjoituksia ovat esimerkiksi pitkien ja loivien ylämäkien kävelyttäminen ja ravuuttaminen ylös tai laukkuuttaminen melko rauhallisesti sekä raskaalla alustalla kuten lumihangessa tai vedessä kahluuttaminen.

Mäkiharjoituksissa treeni vaihtuu nopeusvoimaan, kun mäen pituus lyhenee tai se on jyrkempi tai koiran juostessa mäkeä kovaa vauhtia spurtaten ylös. Nopeusvoimaa voi harjoittaa esimerkiksi juoksuttamalla koiraa mäessä ihmiseltä ihmiselle tai esimerkiksi vieheen perässä.

Maksimivoima on tärkeä voimaharjoittelun muoto etenkin taakkaa vetävillä koirilla. Maksimivoimaa tarvitaan myös vinttikoirakisoissa lähtötilanteessa sekä myös agilityradalla. Maksimivoimaa voi harjoittaa esimerkiksi vedättämällä koiralla pulkkaa, kärryjä tai koiran koon ollessa hyvin pieni vaikkapa rengasta tai vedellä/hiekalla täytettyä pulloa tai kanisteria niin, että kuorma on raskas mutta harjoite hyvin lyhyt. Vetopätkien välissä pidetään useiden minuutin taukoja palautellen koiraa kävellen. Vinttikoirilla maksimivoimaa harjoitetaan niinsanotulla tassuvieheellä, jossa jännitetty noin 20-40 metrinen kumiköysi vapautetaan ja koira päästetään sen perään. Harjoitetta voidaan tehostaa viemällä se haastavammalle alustalle, kuten lumihankeen tai vaikkapa kevyesti upottavaan peltoon.

Voimaharjoittelu tuottaa erittäin paljon maitohappoa lihaksiin, joten loppuverryttely on erittäin tärkeä. Venyttely, hieronta ja huolellinen lämmittely ovat myös ehdottomia koiran pitämiseksi kunnossa.

Kestävyysharjoituksia

Kestävyysharjoittelun tarkoituksena on kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä kehon rasva-aineenvaihduntaa ja äärimmillään vietynä maitohaponsietokykyä, hapenottoa, hermostoa ja suorityskykyä. Se lisää lihaskudoksen aineenvaihduntakykyä ja verisuonien tiheyttä sekä parantaa rasva-aineiden polttamista jan sydämen lyöntitiheyttä.

Kestävyysharjoitteita ovat esimerkiksi juokseminen (ohjaajan juostessa) sekä juokseminen ja mahdollinen kevyt vetäminen (ohjaajan juostessa, pyöräillessä, hiihtäessä, potkukelkkaillessa)

Juoksemisen vauhtia ja rytmiä vaihdellaan. Peruskuntoa kehitettäessä koira juoksee vaivattomasti ravissa niin, ettei sen tarvitse venyttää askeltaan. Mikäli kunto on heikko, pidetään välillä huilitaukoja päästäen koira kulkemaan käyntiä.

Vauhtikestävyyttä kehitettäessä koira hengästyy selvästi. Harjoittelun tehoa nostetaan lisäämällä vauhtia, mutta pääsääntöisesti olisi hyvä pitää tahti sellaisena, että koira kuitenkin ravaa. Maksimikestävyyttä harjoitettaessa koira puolestaan laukkaa. Tällöin harjoitus on eritoten nopea ja tehokas, ei uuvuttava.

Myös uiminen, vesikävely tai -juoksu (uintiin voidaan lisätä myös lisäpainoa esim. veneen veto) hangessa tai pehmeässä, syvässä hiekassa kävelyttäminen ovat hyviä harjoitteita. Vesiharjoitteissa pätee sama rytmitys kuin juoksemisessakin. Ne eivät ole aivan puhtaita kestävyysharjoituksia, vaan niihin liittyy myös voimaharjoittelu. Jos koiran uintitekniikka ei ole kovin kehittynyt ja hyvä, käytetään pelastusliivejä apuna. Liivit vähentävät samalla suorituksen kuormittavuutta. Harjoitteeseen saadaan vaihtelua ja rytmitystä uittamalla koiraa välillä ilman liivejä, jolloin se joutuu satsaamaan uimiseen enemmän niin henkisesti kuin fyysisestikin - tämä tietenkin vain, jos koiran uintitekniikka siihen riittää!

Jos koira pitää uimaleluista, voidaan veden vastusta käyttää hyväksi esimerkiksi antamalla koiralle frisbee. Mikäli se pitää frisbeetä suussaan niin, että lelun laaja pinta on etenemissuuntaan, antaa se suuren vastuksen ja koira joutuu työskentelemään enemmän päästäkseen eteenpäin. Uintiin voi myös saada lisää vauhtia lelun heittämisellä kauas, jolloin koira kiihdyttää vauhtiaan esinettä kohti. Heitettäessä ulapalle päin koira joutuu työskentelemään jatkuvasti veden vastuksen alaisena, mutta esinettä voidaan myös välillä heittää rantaan. Tällöin suurin työ ajoittuu veteen, ja tämän jälkeen harjoitus kevenee (ellei ranta ole kovin upottava hiekkaranta).

Hankiharjoittelu vastaa melko pitkälle vesiharjoittelua. Sopiva syvyys on yleensä koiraa kintereeseen tai polveen.

Koordinaatioharjoituksia

Koordinaatiokyvyn avulla koira pystyy hallitsemaan liikettään ja kehoaan yllättävissäkin olosuhteissa. Se voidaan jakaa reaktio- ja ohjauskykyyn, tasapainoon, ketteryyteen, taitavuuteen ja sulavuuteen. Koordinaatiokyvyn kehittyminen tapahtuu ennen kaikkea pentu- ja kasvuiässä, jolloin on erittäin tärkeää, että koira saa liikkua vapaasti vaihtelevassa ja haasteellisessakin maastossa sekä leikkiä muiden koirien kanssa vapaana. Harjoittelemalla taitoa voidaan kuitenkin parantaa myös aikuisiällä.

Koordinaatioharjoitukset ovat koiralle vaikeita, mutta hauskoja. Ne toimivat erinomaisena ajanvietteenä ja sopivat hyvin monesti myös sisätiloihin. Harjoittelu edellyttää ohjaajalta kohtuullisia kouluttajantaitoja, sillä koira saadaan suoriutumaan harjoituksista hyvän motivaation ja sopivan vaatimustason avulla. Eläintä palkitaan, tuetaan ja rohkaistaan onnistuakseen. Koordinaatioharjoitteet ovat samalla myös erinomaista aivojumppaa, koska koira joutuu työskentelemään huomattavasti myös henkisesti.

Tikapuut tai kavaletit

Tikapuuharjoitteessa koira kulkee maahan kaadettuja tikapuita pitkin niin, että se joutuu nostelemaan jalkojaan jokaisen askelman yli. Harjoitusta voi koiran korkeuden huomioiden tehdä myös esimerkiksi maahan laitetuilla rimoilla tai matalilla kavaleteilla. Rimoja voi myös nostaa ylemmäs kukkapurkkien tai lasten ämpäreiden avulla. Maksimikorkeus on koiran kintereen kohdalla. Harjoitus kehittää koordinaatiota, asentotuntoa ja kehon hahmotusta.

Vaihtelua ja haastetta harjoitukseen tulee, kun rimat laitetaankin maahan (toistensa päälle) sikinsokin kehikoksi, jonka poikki koiran on kuljettava.

Harjoitus tehdään aina kävelyvauhdissa ja rauhallisesti. Koira pidetään kytkettynä.

Harjoitus sopii myös kuntoutukseen ja sitä käytetäänkin muunmuassa ristiside- ja polvileikkauksista kuntoutuvilla koirilla.

Hyvin kömpelölle ja epävarmalle koiralle voidaan myös käyttää aluksi ainoastaan maahan laitettua lautaa (mitä isompi koira, sen useampi lauta vierekkäin), jota pitkin koira kulkee. Myös agilityn puomin maahan lasketut osat sopivat tähän.

Tasapainoilu

Tasapainoharjoittelussa kehitetään myös kehon syviä lihaksia ja vartalonhallintaa.

Koira opetetaan nousemaan matalalle tasolle: kyseessä voi olla jakkara tai jokin laatikko koiran korkeudesta riippuen. Laatikon pinnan tulee olla riittävän pitävä ja turvallinen! Mitä pienempi tason pinta-ala on, sen haasteellisempi harjoitus on.

Aluksi koira opetetaan nousemaan laatikon päälle. Kun se sujuu, lisätään haastetta opettamalla koira esimerkiksi kääntymään laatikon päällä ja tekemään asennonvaihtoja.

Haastavampia tasapainotehtäviä ovat jumppapallon ja tasapainolaudan päälle nouseminen ja siellä pysyminen. Jumppapallossa koira opetetaan ensin makaamaan sen päällä, sitten istumaan ja lopulta seisomaan. Paikallaan olevan esineen kanssa harjoittelun sujuessa voidaan jumppapalloa töniä hieman eestaas niin, että koira joutuu käyttämään syviä lihaksiaan pitääkseen itsensä tasapainossa. Tasapainolaudalla puolestaan koira harjoitetaan ensin pitämään vaikkapa etu- tai takapäätä laudalla muiden jalkojen ollen samalla tasolla, mutta tasaisella pohjalla. Vähitellen koira opetetaan seisomaan kokonaan laudalla. Ison koiran kanssa tavallinen kaupasta ostettava tasapainolauta ei riitä kokonsa puolesta, vaan ohjaajan täytyy tehdä jotain teknisiä ratkaisuja treenin onnistumiseksi. Vaihtoehtoisesti koiralle voi hankkia ns. bosupallon, joka on kooltaan suurempi.

Temput

Monet temput parantavat koiran kehonhallintaa ja tasapainoa sekä usein myös panevat kehon syvät lihakset töihin. Tällaisia harjoituksia ovat mm. oravaistunta (koira istuu istuinluillaan etujalat ilmassa), takajaloille nouseminen ja/tai kävely, kieriminen, ryömiminen, pyöriminen, siksak ja kahdeksikko ohjaajan jalkojen välistä, erilaiset etu- ja takaosakäännökset, pohkeenväistö ja muut sivuttaisaskeleet, peruuttaminen jne.

Masseter Mainos