Kosketuskepin käyttö ongelmakäytöksissä

Kosketuskeppi siedättämisen apuvälineenä

Herkästi stressaavan tai ahdistuvan koiran kanssa kosketuskeppi hoitaa ilmapuntarin virkaa: kepin avulla voidaan tarkkailla koiran mielentilaa. Uuteen tai muuten pelottavaksi tiedettyyn tilanteeseen mentäessä kosketuskepillä kokeillaan, kuinka ahdistunut koira on. Jos se pystyy koskettamaan keppiä, pystyy se todennäköisesti myös syömään ja tarvittaessa myös oppimaan uutta.

Tutun perusharjoitteen tekeminen rentouttaa koiraa ja todennäköisesti suorituksen latenssi paranee koiran työskenneltyä hetken. Latenssi korreloi yleensä koiran mielentilan kanssa: mitä nopeammin ja tehokkaammin koira alkaa työskennellä, sen rennompi sen on. Tällaisen haasteellisen koiran kanssa treenit kannattaa aina aloittaa kosketuskepin kanssa työskentelemisellä, jotta koira saadaan paremmalle tuulelle.

Kosketuskeppiä voidaan myös käyttää siedättäessä koiraa erilaisiin tilanteisiin tai asioihin. Olipa kyse remmirähjäävän koiran totuttamisesta sisäharjoitteluun tietyssä koiraporukassa tai ääniaran koiran siedättämisestä cd-levyn avulla, on kosketuskeppi loistava apuväline. Se vie koiran päähuomion, mutta ei kuitenkaan estä sitä tekemästä samalla havaintoja ympäristöstään. Keppiä liikuttamalla koiran asentoa ja sijaintia voi helposti muuttaa, ja antaa sen samalla katsella eri kohteita. Koiraa voi esimerkiksi siirtää lähemmäs pelottavaa kohdetta niin, että jokainen askel johtaa kosketuskepin koskettamiseen. Tällöin ohjaaja voi varmistua, että etenemistahti on sopiva eikä koira pääse kiihtymään tai ahdistumaan liikaa.

Ihmispelkoista koiraa voidaan aluksi siedättää niin, että ohjaaja tekee kosketuskeppiä koiran kanssa vieraan ihmisen ollessa samassa tilassa. Vähitellen joko koirakko voi alkaa liikkua ihmistä kohti tai avustava ihminen voi kävellä huoneessa (ei kuitenkaan kohti koiraa). Molemmissa tapauksissa koira tekee kosketuskeppiä samanaikaisesti. Lopulta avustaja ottaa kosketuskepin, ja teettää koiralla kosketuksia siihen. Hän voi työskennellä koiran kanssa niin, että saa koiraa vähitellen lähemmäksi itseään. Lisää tietoa ihmispelkoisen koiran kanssa harjoittelusta kosketuskepin avulla on Canis 3/2010 -numerossa artikkelissa Sano tädille päivää!

Kosketuskeppi on hyvä työkalu äänipelkojen poisherkistämisessä. Samalla kun harjoittelu-cd soi tai kun koira muuten kuulee jännittäväksi kokemaansa ääntä, annetaan sille mahdollisuus koskettaa kosketuskeppiä. Koiran työskentelyn latenssi ja namipalojen syömisen kiihkeys kertovat ohjaajalle hyvin voidaanko kriteeriä nostaa (siirtyä lähemmäksi ääntä tai lisätä levyn soittamisen äänenvoimakkuutta) vai laskea.

Jännittäjälle oma-aloitteisuutta

Arka ja monia asioita pelkäävä koira on usein herkkä passivoitumaan. Se käpertyy kuoreensa ja pyrkii olemaan mahdollisimman paikallaan ja huomaamaton. Kosketuskepin avulla työskenteleminen antaa sille mahdollisuuden yksinkertaiseen oma-aloitteiseen toimintaan. Vähitellen kosketuskepin koskettamisen tullessa tutuksi voidaan koiran kanssa alkaa työstää muitakin kohteita. Itseluottamus kasvaa, kun koira oppii ottamaan aktiivisen toimijan roolin. Samalla kohteiden avulla voidaan työstää koiran pelkoja: kosketuskepin avulla koiraa voidaan viedä vähän lähemmäksi sitä pelottavia esineitä. Kun lähestyminen kosketuskepin avulla sujuu, voi kosketuksen siirtää kosketuskepistä suoraan johonkin tavaraan. Esimerkiksi rullalautailijoita pelkääviä koiria voi sekä siedättää liikkuviin skeittaajiin että myös harjoitella paikallaan olevan rullalaudan koskemista vaikkapa kuonolla.

Vauhtihirmun rauhoittaminen

Hyvin vilkas ja häiriöherkkä koira saadaan myös siirtymään sopivaan harjoittelumielentilaan, kun ennen varsinaista treeniä tehdään muutama sarja kosketuskepin koskettamista. Liika höseltäminen jää nopeasti pois, kun vahvistetiheys on riittävän suuri ja tehtävä sopivan helppo. Tarvittaessa kosketuskepin voi kaivaa esiin jo heti, kun koiran ottaa autosta tai kun alkaa muuten lähestyä harjoituspaikkaa. Kosketuskeppiin keskittyvä koira ei pääse haukkumaan muille tai vetämään päättömästi kohti ovea. Harjoittelu on syytä aloittaa riittävän aikaisin, sillä jos koira ehtii kiihtyä liikaa, voi olla, ettei se kykene enää keskittymään edes tällaiseen helppoon tehtävään.

Vilkkaiden koirien pitäminen rauhallisena voi usein olla vaivalloinen ja hermoille käyvä prosessi. Julkisissa kulkuvälineissä matkustettaessa tai eläinlääkärin vastaanotolla odotellessa koira alkaa reagoida kaikkiin ärsykkeisiin, kun sillä ei ole muutakaan tekemistä. Kosketuskeppiä voi kuitenkin tehdä pienissäkin tiloissa koiran istuessa. Rauhallisuutta voi vahvistaa pitämällä sarjojen välissä taukoa ja antamalla koiralle mahdollisuus uuteen harjoituskertaan heti, kun se on ollut tietyn ajan hiljaa ja nätisti. Usein on hyvä pitää sarjat lyhyinä: koira voi alkaa kiihtyä tekemisen aikana lisääkin, jos ohjaaja vahvistaa tahattomasti levottomia ja liian kiihkeitä suorituksia.

Kosketuskeppi voi vahvistehistoriansa vuoksi toimia myös tilanteissa, joissa koira ei muuten enää ota viretilansa vuoksi käskyjä vastaan. Esimerkiksi agilitykentän laidalla vuoroa odotellessa koiran voi saada tekemään keppiä riittävän arvokkaiden vahvisteiden motivoimana, vaikkei se muuten pystyisikään toimimaan ohjauksen alaisena. Tämä yleensä edellyttää sitä, että harjoittelu aletaan heti sisään tultua, eikä anneta koiran ensin kiihtyä äärimmilleen.

Kosketuskeppi koetilanteissa

Useimmat ohjaajat jännittävät koe- ja kisatilanteissa. Jännitys siirtyy herkästi ohjaajan ääneen ja kehonkieleen. Kosketuskeppiin ei liitetä vihjesanaa, eikä ihmisen välttämättä tarvitse muuta kuin seisoa paikallaan koiran koskettaessa keppiä kerta toisensa jälkeen. Keppi on hyvä tapa saada molemmat osapuolet sopivaan suoritusvireeseen.

Erittäin vilkkailla koirilla kosketuskeppi sopii hyvin koiran väsyttämiseen kokeessa. Ennen omaa suoritusta koiran voi antaa tehdä kepillä useita kymmeniäkin toistoja tai vielä enemmänkin. Pahin hössötys unohtuu sadan toiston jälkeen...

Koetilanteessa kosketuskepillä voi myös auttaa huonosti keskittyvää tai ympäristöstään stressaavaa koiraa. Kun juuri ennen suoritusta tekee lähtötilanteessa tai kehän ulkopuolella pari lyhyttäkin sarjaa kepillä, on koiralla todennäköisesti paremmat mahdollisuudet onnistua. Kepin tekeminen häivyttää ympäristön merkitystä ja saa koiran ehkä harhailevat ajatukset kasaan.